Johdin mun tiimille hyvän työpaikan, johon ne halusi sitoutua ja itselleni yrittäjän vapauden

Mä en koskaan ajatellut, että musta voisi olla johtotehtäviin. Olin nuorempana ujo ja epävarma. Päädyin kuitenkin opiskelemaan yrittäjyyden ja tiimijohtamisen linjalle Tamkin Proakatemialle ja se muutti mun uran suunnan.

Opiskelemaankin menin sillä ajatuksella, että minusta ei ainakaan tule yrittäjä. Olin koko nuoruuteni tehnyt töitä opiskelujen ohella isäni ja muiden yrityksissä autofiksarina. Minusta ei myöskään pitänyt tulla ainakaan autofiksari.

Luonnollisesti yhdistin nämä kaksi asiaa ja minusta tuli autofiksaamon yrittäjä ja johtaja vain 24-vuotiaana, kun lähdin isän yhtiökumppaniksi autofiksaamoon FixTeamiin Pirkanmaalla. Olin pari vuotta aiemmin kirjoittanut yrityksen liiketoimintasuunnitelman ja se oli alusta asti tuntunut omalta.

Mua kiinnosti, miten voisin tuoda koulussa oppimaani inhimillistä johtamista todella juurtuneelle autoalalle ja vielä duunariyritykseen ja tän haasteen äärelle jäin opiskeluiden jälkeen. 

Mulla oli selkeä visio, miten halusin miesvaltaista duunariyritystä uudistaa. Lähtökohtahan oli aikalailla miinuksen puolella - palautekulttuuri oli sitä, että joku sai turpaansa pikkujouluissa. Vuonna 2019 pääsimme jopa Great Place To Work Suomen parhaiden työpaikkojen listalle. 

Tätä uudistamista tehdessäni elin itse vuosia uuvuttavassa kaaoksen vankilassa, jossa mun työllistävän yrittäjän arki oli jatkuvasti vähän sekavaa tulipalojen sammuttelua ja vaihde oli koko ajan selviytymismoodissa. Yritin tehdä työntekijöiden kanssa samaa kädet saveen -duunia ja iltaisin hoitaa omat hallinnolliset hommat.

Musta tuntui tosi pitkään mun työntekijöiden kanssa, että mua ja mun tekemistä ei arvostettu, tiimiä ei kiinnostanut tehdä kuin se minimi mikä heiltä palkan eteen vaadittiin ja kirjaimellisesti tuntui, että firma kaatuu jos oon päivänkin pois - koska kaikki oli mun vastuulla ja mun harteilla. Mulla duuni oli vuosia pelkkää kiirettä, painetta ja kaaosta eikä mulla ollut oikein mitään vapaa-ajan elämää.

Mä luulin pitkään, että tää vaan on sitä yrittäjyyttä — kuuluu olla jatkuvasti vähän loppu ja kyllä se yrittäjän vapaus tulee sitten joskus, kun kaikki on “valmista”.

Vasta kun totaalinen burnout pysäytti mut puolen vuoden sairaslomalle, vaihdoin suuntaa. 

Lopetin selviytymisen ja aloin johtaa. Muutin omia rajoittavia uskomuksiani itsestäni ja yrittäjyydestä. Opin vetämään rajat, päästään irti kontrollista ja loin keskinäisen luottamuksen ja toimivan yhteistyön mun tiimin kanssa. Ensimmäistä kertaa oon kokenut myös, että mun työntekijät arvostaa mua ja ottaa myös vastuuta - meidän yhteisestä yrityksestä, jossa ne haluaa omaehtoisesti työskennellä ja tehdä parhaansa.

Mä en oo enää se, joka pitää koko firmaa kasassa. Hommat hoituu mun yrityksessä sillonkin, kun mä en oo paikalla. Mulla on aikaa ja energiaa kehittää mun yritystä (ja siis nyt toistakin yritystä eli Johtajuuskapinaa) sekä elää myös mun omaa elämää. Mulla on maailman rakkain eroahdistunut rescuekoirapappa, jonka kanssa pystyn tarvittaessa pitään etäpäivän kotona, jos en saa hoitajaa työpäivän ajaksi. Voin lähtee yrittäjäystävän kanssa keskellä viikkoo spareissulle tai kesken työpäivän salille.

 Mulla on vihdoin aito yrittäjän vapaus.

Mä käynnistin Johtajuuskapinan, koska mä näin liian monta pienyrittäjää siinä samassa vankilassa, missä mäkin olin. Mutta kaikki saatavilla oleva johtamisvalmennus tuntui olevan kohdistettu vain isoille yrityksille ja pukujohtajille. 

Johtajuuskapina on mun vastaisku tuhansien eurojen johtamiskonsulteille. Mä tarjoon ensimmäisenä pienyrittäjälle suunniteltua johtamisvalmennusta verkossa – ilman johtamisjargonia.

Säkin voit johtaa ahtautumatta mihinkään valmiiseen muottiin – sun omilla ehdoilla – ja rakentaa sen vapauden, miksi sä alun perin lähdit yrittäjäksi.

Mitä yrittäjän vapaus on just sulle?
Tehdään yhdessä sun sotasuunnitelma vapauteen.

- Niina -
Niina Ahlgren Oy
Y-tunnus 3341619-2

Saa verkostoitua myös linkkarissa: Niina Ahlgren

Ja jos haluat multa mailiin kapinapostia, klikkaa alta postituslistalle niin kirjekyyhky löytää perille!